Posted: Maaliskuu 8th, 2010 | Filed under: internetsivut, markkinointi & mainonta | Tags: innovaatio, internetsivut, markkinointi |
Silmiin osui Helsingin Sanomien verkkopalvelussa (www.hs.fi) julkaistu juttu internetin tilasta Suomessa. Voit lukea jutun: tästä
Juttu on hyvä, mutta näkisin että syy on paljon muualla kuin palvelujen käyttäjissä. Piikin pitäisikin osua voimakkaasti (ja ihan syystä) meihin, palveluja kehittäviin ja markkinoiviin yrityksiin. Niinpä muutama kommentti erityisesti seuraaviin jutusta poimittuihin näkemyksiin:
“Liian moni verkkopalvelu on yhä vain kasa internetiin siirrettyjä lomakkeita, ja se tuntuu riittävän monelle.”
“Kun kiinnostusta ei ole, palveluita ei osata vaatia, eikä niitä kehitetä.”
Edellisiä voisi kommentoida Henry Fordia lainaten: “Jos olisin kysynyt ihmisiltä mitä he haluavat, olisi vastaus ollut nopeampia hevosia.” Herra Fordin lausetta voi pyöritellä, samalla yllä olevaan yhteyteen soveltaen, monellakin tavalla. Nopealla tulkinnalla Fordin sanonnasta saa kuvan, että asiakkaita ei tarvitse kuunnella. Uskon kuitenkin, että Fordin ajatus oli syvemmällä mitä yksittäisestä lauseesta voi päätellä. Hyvät innovaatiot syntyvät (ainakin osittain) asiakkaita kuuntelemalla ja heidän tarpeitaan (näkyviä tai piileviä) tavalla tai toisella havainnoimalla.
Ironisinta verkkopalvelujen kehittymättömyyden taustalla on ehdottomasti se, että nimenomaan verkko antaa äärimmäisen hyvät mahdollisuudet esimerkiksi kävijäseurantaan, palautteen keräämiseen ja ihmisten osallistamiseen palvelu/tuotekehityksen tueksi.
Jotenkin tuntuu, että nykypäivän järjetönkohellusmeininki on se mikä kehityksen osaltaan tappaa. Asiat tehdään vauhdilla, hinta edellä ja nopeita voittoja tavoitellen. Tämän ansiosta jälki on usein “kuraa”, palvelut jäävät kehittymättömiksi eikä todellisia innovaatioitakaan synny.
…olisiko liian kova tavoite tehdä edes joka kymmenes projekti kunnon taustaselvityksin, panostuksin ja ilman järjetöntä kohellusta. Toisin sanoen kestävää ja pitkässä(kin) juoksussa tuottavaa lopputulosta tavoitellen.
–juha
Posted: Helmikuu 15th, 2010 | Filed under: internetsivut, markkinointi & mainonta | Tags: asiakaspalvelu, automyyjä, internetsivut, markkinointi |
Mikä sana tulee ensimmäisenä mieleen kun mainitaan ammatti automyyjä? Asiakaspalveluhenkinen, luotettava, ystävällinen vai jotain muuta? Näkemykseni mukaan ihmisillä on kyseisestä ammattiryhmästä vahvoja uskomuksia ja asenteita, jotka varmasti ovat osittain vanhentuneitakin. Osa kuitenkin pitää paikkansa, sanottakoon valitettavasti, ainakin asiakkaan kannalta.
Ilkka Jalosen (Länsiauton silloinen tj.) loistava ajatus palvelevasta autokaupasta tuli huonoon hetkeen, kun EU-säädökset mullistivat koko autobisneksen Suomessa eikä Magneetti-autokauppa lähtenyt koskaan nousuun, jota Jalonen joukkoineen vuonna 2007 visioi seuraavasti: “Palvelu on ollut autokaupassa heikkolaatuista. Uudella palvelukonseptillamme ja innovatiivisella markkinoinnilla haluamme tehdä alalla jotain uutta ja rohkeaa, Länsiauto-konsernin toimitusjohtaja Ilkka Jalonen sanoo.” - voit lukea koko jutun marmai.fi sivustolta. Sääli sillä ajatus oli hieno ja sitä todella olisi tarvittu pölyttämään koko alaa.
Olin vaihtamassa autoa ja niinhän se näköjään oli, että vanhaa latua mennään. Auton etsiessä tarjonta tuntui helpoimmalta käydä läpi netissä, mieluummin kuin kiertelemällä liikkeissä. Netissä haku on helppoa ja tietyillä kriteereillä hakiessa saa “esikarsinnan” tehtyä parhaiten. Toisaalta mieleen ei tullut yhtään autoliikettä, josta joku olisi sanonut, että “hei mene sinne jos olet autoa ostamassa, siellä on hyvä palvelu”.
Liikkeissäkin toki tuli “esikarsinnan” jälkeen poikettua. Eikä se meininki tosiaan ollut mihinkään muuttunut. Sama ylimielinen epä-asiakaspalveluhenkinen meininki tuntuu vallitsevan edelleen. Miehet kopeissaan tietokoneen takana tai keskenään juttelemassa sivummalla. Ei merkkiäkään kiinnostuksesta asiakkaan palvelemiseen. Eniten ihmetytti, että edes automyynnin sakkaaminen, ei näkynyt myyjien asenteissa mitenkään. Hurjinta asiassa on kuitenkin seuraava: autoliikkeet ovat onnistuneet siirtämän saman epäasiakaspalveluhengen myös nettiin.
Oman auton mentyä kaupaksi ja lopullisen valinnan selkiydyttyä otin yhteyttä Automaa nimiseen yritykseen heidän verkkosivustonsa kautta. Ihan mielenkiinnosta sivuston kautta, nähdäkseni miten homma toimii. Lähetin tarjous/yhteydenotto pyynnöntiedustelun tietystä autosta. Päivän odoteltuani, laitoin uuden yhteydenottopyynnön, kun sivustolla oikein mainostettiin “jätä numerosi otamme pikaisesti yhteyttä”. Yhteydenottoa ei kuulunut, joten tiedustelin asiaa yrityksen johtoportaasta. Kysyin onko käytettyjen myynti lähtenyt niin rakettimaiseen nousuun, että liikkeessä jonotetaan ulos saakka vai onko sivuston tekniikassa vikaa? Ei kuulemma kumpaakaan ja asiaa luvattiin tiedustella toimipisteestä, jolle asia kuuluu. Palvelu lähtikin rullaamaan ja parin tunnin kuluttua myyjältä tuli puhelu, eikä se tarjouspyyntöni siis ollut minnekään hukkunut.
Sitten liikkeeseen kauppaa tekemään. Tunnelma on kuin kirkkoon astuisi paitsi, että penkit on korvattu autoilla. Pieni kierros liikkeessä ja etsitty auto löytyy. Myyjistä ei kuitenkaan ole haittaa, sillä istuvat koneidensa takana ja muutama juttelee keskenään sivummalla. Asiakkaita ei näy missään ja mieleen tulee väkisinkin ajatus miksi kukaan ei vastannut viesteihini? Päätän käydä hakemassa myyjän, koska en ajatellut viettää koko päivää liikkeessä. Nuori kaveri on hyvin sisäänajettu ammattikunnan tavoille. Ei häivettäkään asiakkaan kunnioittamisesta tai innokkuutta kaupantekoon, mutta kaupan päälle tietenkin lievä ylimielisyys, joka viimeistelee paketin. Ilmiömäinen lajinsa edustaja. Viimeinen mutka yhteydenpidossa oli kauppapäivänä, kun yritin tavoitella myyjää kännykästä ja työnumerosta useaan otteeseeen. Ei vastausta eikä soittoa takaisin.
…niin ja kun kirjoittaessani asiaa mietin, tilanne oli aivan identtinen parisen vuotta sitten Vaihto+ liikkeen kanssa. Netin kautta laittamani yhteydenottopyynnön lisäksi jouduin parin päivän odottelun jälkeen soittamaan perään ja kuuntelemaan kuinka eivät ehdi vastaamaan kaikkiin kyselyihin?
Autokaupalle tai miksei mille tahansa yritykselle vinkki: kehittäkää mekaniikka netin ja asiakkaan välillä toimimaan 101% teholla, laittakaa uudet myyntikaverit myös muualle kuin niiden “vanhan liiton” myyntimiesten oppiin ja ottakaa asiakastyytyväisyys yhdeksi tulospalkkiomittariksi.
Jotenkin tuntuu että palveluun satsaava autokauppa voisi oikeasti erottua joukosta vai olikohan Jalosen visio sittenkin turhan optimistinen…
–juha
Posted: Syyskuu 18th, 2009 | Filed under: internetsivut | Tags: Crispin Porter + Bogusky, open source, sosiaalinen media |
Coloradon lahja maailman markkinointiviestinnälle, Crispin Porter + Bogusky, on kehittänyt erittäin mielenkiintoisen ratkaisun omaksi websivukseen. Heidän saittinsa on kokoelma muiden internetsivustojen datasta jossa mainitaan ko. toimisto tai heidän kampanjojaan. On poimintoja blogeista, Twitteristä ja Youtubesta. Ylävalikosta vaihtamalla pääset lukemaan että miten ihmiset reagoivat heidän tekemäänsä mainontaan eri asiakkaille. Rohkeaksi asian tekee se että he julkaisevat myös kritiikin jota saavat. Tutustumisen arvoinen.
Läpinäkyyvyyden lisäämiseksi sivuston koodia jaetaan Open Source - lisenssillä, jonka voi ladata netistä.
//Juuso
Posted: Kesäkuu 10th, 2009 | Filed under: digitaalinen markkinointi, internetsivut | Tags: GoodMood, markkinointi, markkinointiviestintä, netti-tv, satakunta, webcasting, Youtube |
Päätin muuttaa takaisin Porin seudulle. Mainittuani asiasta ja kerrottuani yrityksestämme Helsingissä asuvalle porilaistaustaiselle kaverilleni, joka vastaa ison mediayhtiön myynnistä, sain osuvan tiivistyksen asiaan: “Ai digitaalista markkinointia Porissa? Heh! Hyvä kun siellä ylipäätään ymmärretään, että markkinointia pitäisi tehdä”.
Paluumuuttajana reilun kahdeksan vuoden poissaolon jälkeen olen taas päässyt ihastelemaan kotiseutuani. Muutto ja kotiutuminen on sujunut hyvin, jos mitataan elämän laatua. Sukulaiset ja ystävät lähellä, ei ruuhkia, enemmän asuintilaa ja rauhaa, mutta… Ammatillisesta näkökulmasta voisi mieluummin sanoa, että on päässyt vihastelemaan. Ihan rehellisiä jos ollaan, en voinut käsittää missä tilassa markkinointi täällä elää. Pieni alustus ensin ja ajatukseni siitä, ehkä enemmän digitaalisesta näkökulmasta.
Tulin intenetvideoiden maailmasta mukaan Staartiin lokakuussa 2008. Työnantajani edelliset kaksi ja puoli vuotta oli GoodMood, jossa olin levittämässä nettivideon ilosanomaa suomalaisiin suuryrityksiin, mediataloihin ja mainostoimistoihin eli oikeammin sanottuna myymässä videotuotantoja sekä GoodMoodTV internet-tv ratkaisua.
Sain edellä mainittuna aikana olla todistamassa (osittain iso kiitos YouTuben ja vastaavien videopalveluiden), miten videon hyötykäyttö yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä nosti päätään hurjasti. Videoista on hiljalleen tullut osa arkipäivää muutenkin kuin pitkästyttävien, liian pitkien ja vanhanaikaisten yritysvideoiden muodossa, joiden avautumista sai lisäksi odottaa useita minuutteja. Nyt nettivideot ovat merkittävässä roolissa tuotteiden ja palveluiden esittelyssä, tuotetuessa tai suorana myynnin tukena ja niitä katsellaan sujuvasti kuten kuvia ja tekstiä, kiinteänä osana sivustoja. Videon rooli on merkittävässä asemassa myös yritysten sijoittajaviestinnässä tai sisäisessä viestinnässä, vaikkapa suorien lähetysten (webcasting) muodossa.
Miten edellinen sitten liittyy paluuseen?
Tiesin mitä tilasin, eikä ollut epäselvyyttä, että korkealta tullaan ja kovaa. Internetvideoiden parissa toimiessani pääsin vertaamaan ja toteamaan miten tulemme nettivideoissa (jopa) Ruotsia 2-3 vuotta perässä ja pari lisää jos verrataan tilannetta USA:aan. Sama siis pätee digimarkkinoinni kenttään laajemminkin. Mitä tahansa markkinointiviestinnän tilastoa tai tutkimusta lukee, välimatkaa maailmalle on, olemme monessa suhteessa markkinoinnin kehitysmaa. Mutta mikä on tilanne Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella? Uskallan väittää, että olemme ainakin täällä Satakunnassa (lukuunottamatta muutamia poikkeuksia) vielä 2-3 lisävuotta pääkaupunkiseutua edistyksellisiä markkinoijia) jäljessä. Rehevät naurut saa kun seuraa mainosmiesten, kuten Alex Niemisen kirjoittelua suomalaisen digimarkkinoinnin jälkeenjääneisyydestä. Herrat ovat kyllä täysin oikeassa, mutta maakuntakierroksella heille valkenisi kokonaan toinen totuus, täällä emme ole täällä vielä edes syntyneet.
Myönnän että täällä talousalue ja yritysten koko vaikuttaa asiaan. Varsinkin Satakunnassa iso osa yrityksistä edustaa perinteistä teollisuutta (metalli, konepaja jne.) usein vielä alihankkijan roolissa, lisäksi monilla yrityksillä päätöksenteko on muualla. Toisaalta on yrityksiä, jotka toimivat vain alueellisesti kuluttajia tai toisia yrityksiä palvellen. Olkoon miten on, verkon tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan eteenpäin viemisessä tai on hukattu! En väitä, että kanava tai väline itsessään tekee autuaaksi, mutta kannustan ajattelutapaan, jossa digitaalisuus nostetaan markkinointiviestinnän keskiöön.
Mikä on seuraus?
Maakunnan (siis Satakunnan) ja kaupunkien oma markkinointi laahaa valovuoden perässä muita maakuntia, kaupunkeja ja kuntia. Keskustelupalstoilla ja muilla foorumeilla mietitään miten meidän pitäisi profiloitua, miten brandata maakuntamme? Samaan aikaan vain odotamme ja ihmettelemme esimerkiksi verkossa tapahtuvan markkinoinnin suhteen. Meidäthän tunnetaan jo sarkastisesta huumorista, vaatimattomuudesta ja kateudesta. Meillä on maan parhaat kesätapahtumat, merellistä luontoa ja vaikka mitä. Miksemme viesti niistä? Miksi emme markkinoi? Miksi perusasiat sivustoista alkaen ovat kuralla vaikka kahteen vaivaiseen päivään Senaatintorilla (kesäkuussa 2009 järjestetty tapahtuma) käytetään 300 000 euroa?!? Uskon että tapahtuma oli hyvin järjestetty mutta haluan kyseenalaistaa miten tuon euromäärän voisi ehkä tulevaisuudessa kohdentaa?
Siksi kysynkin: kuka näki meidät Senaatintorilla, paikalla johon harva helsinkiläinen eksyy muuten kuin sunnuntaijäätelölle aurinkoisena päivänä? En käynyt paikalla, mutta on fakta, että tapahtuma olisi pitänyt järjestää Kampin narinkkatorilla, jossa nyt pelattiin vain näytösottelu Ässät-Lukko. Kampissa on ihmisvirtaa, siellä olisimme saaneet huomiota moninekertaisesti… Lisäksi voi vain harmitella millainen toteutus olisi saatu aikaan käyttämällä osa budjetista toimivaan esimerkiksi satakunta.fi sivuston uusimiseen ja verkkoa tehokkaasti hyödyntävään markkinointikampanjaan?
Missä on syy maakunnassa tehtävän markkinoinnin heikkoon tasoon?
En ole markkinoinnin guru tai suuri profeetta eli on vaikea antaa mitään viiltävää tai yksiselitteistä syytä edeltäviin, mutta pohdiskelen asiaa seuraavasti:
1. Markkinointiosaaminen on heikkoa, usein aika ei riitä, resurssit ovat vähäiset ja useissa yrityksissä ydinhenkilöiden vahvin osaaminen on oman tuotteen ja/tai palvelun kehittämisessä. Yritetään kyherrellä markkinointia itse, ei tehdä sitä lainkaan tai ei tehdä sitä mitenkään suunnitelmallisesti.
2. Alueelta ei löydy riittävän osaavia ja vakavastiotettavia mainos- ja markkinointitoimistoja.
3. Ymmärryksen puutteessa ostajat luottavat usein vanhaan, alueella nimeä tehneeseen toimistoon, joka on todellisuudessa jäänyt junasta jo aikoja sitten, mitataan asiaa sitten suunnittelujäljen, luovan toteutuksen tai sähköisten välineiden käytön näkökulmasta.
4. Perinteisen toimiston näkemys internetin käytöstä markkinoinnin välineenä on edelleen, että tuotetaan esitteen kaltainen sivusto, jonka joku tekee mahdollisimman nopeasti ja halvalla. Sitten vain odotellaan ja ihmetellään.
5. Kateus. Yhteistyö digiosaajan ja perinteisen välillä, on täällä lähes mahdotonta jos vertaa vaikka Turkuun, jossa pelataan hienoa yhteispeliä esimerkiksi akselilla Satumaa ja Viidakkorumpu tai useat vastaavat esimerkit pääkaupunkiseudulla.
Mitä yritysten pitäisi tehdä?
Toki tärkeintä on, että yritys itsessään, sen tuote/ palvelu, strategia jne. ovat kunnossa. Vähintään yhtä tärkeää on tehdä pitkäjänteistä, riittävän aktiivista ja järkevästi toteutettua markkinointiviestintää. Yritysten pitää herätä ajattelemaan markkinointia investointina ja yhtenä sen tärkeimmistä perustehtävistä. Mainostoimistokumppani pitää valita tuloksellisten näyttöjen, EI HINNAN, eikä vuosia vanhojen meriittien perusteella.
Markkinoijan 1-2-3
1. Kokeile tarvittaessa rohkeasti eri toimijoita, löytääksesi parhaan kumppanin, parhaat ideat ja luovan toteutuksen!
2. Älä pidä hintaa ainoana ostokriteerinä, mieti mieluummin paljonko enemmän voit saada myyntiä tekemällä oikeita asioita pitkäjänteisesti, osaavan kumppanin kanssa eri kanavia tehokkaasti hyödyntäen.
3. Aseta mittarit, seuraa tuloksia ja optimoi tekemistä jatkuvasti.
Muista että perinteinen mainostoimisto osaa harvoin hyödyntää internetiä täysimittaisesti markkinointikanavana, kyseenalaista ja selvitä millaisia tuloksia ovat saavuttaneet? Verkko ei tee autuaaksi, mutta sitä kannattaa hyödyntyää tarpeen mukaan laajastikin!
Yhteisen hyvän puolesta,
–juha
Posted: Kesäkuu 10th, 2009 | Filed under: internetsivut | Tags: internetsivut, julkiset palvelut, Törkeys, typeryys |
Törmäsin tänään Hesarin verkkosivuilla aivan käsittämättömään uutiseen. Nyt jää johannatukiaisetkin kevyesti kakkoseksi: TEO:n nettisivut maksoivat 220 000 euroa.
Asia olisi edes jollain tavalla ymmärrettävä (tai no, ei oikeastaan) jos sivusto olisi edes joltain osin dynaaminen tai se olisi edes jollain tavalla poikkeava perussivustosta tai se olisi edes hyvin suunniteltu ja hyvännäköinen. On nämä julkisen puolen “hankinnat” väliin kyllä aivan käsittämättömiä. Montakohan euroa per vierailija valtio on tästäkin projektista pulittanut/Accenture rahastanut.
Kannattiko maksaa, katso itse: http://www.teo.fi (EDIT: <– sivut on näköjään napattu pois netistä, tuskin näkyy kävijätilastoissa.)
EDIT: Poiminta Digitodayn jutusta “VTV:n raportin (pdf) mukaan TEO:n sivustolla käytetty julkaisujärjestelmä oli kaiken kukkuraksi niin monimutkainen, etteivät TEO:n työntekijät osanneet käyttää sitä.”
No huh huh….
// Juuso Kemi
Posted: Toukokuu 12th, 2009 | Filed under: internetsivut | Tags: käytettävyys, sisällönhallinta, sivustouudistus |
Tavoitteeksi asetettiin uusien veneiden esittäminen näyttävästi heti etusivulla ja sivustorakenteen selkiyttäminen. Valmistajat ja tuotteet saivat omat osionsa, jolla varmistetaan, että kävijä löytää etsimänsä tiedon helposti. Kiinnitimme sivuston suunnittelussa huomiota erityisesti käytettävyyteen, mutta myös upeat tuotteet huomioivaan eli tyylikkääseen ulkoasuun.
Samalla asiakas halusi käyttöönsä entistä helpomman työkalun sivuston päivittämiseen ja valitsi Staartin Up sisällönhallinnan (sivuston päivitystyökalu). Nyt Merimarinan henkilökunta voi päivittää sivuston tekstejä ja kuvia tai luoda uusia valikoita helposti, mistä tahansa ja milloin tahansa.
Alla kuva uudesta ja vanhasta etusivusta, veikkaa kumpi on kumpi tai tutustu uuteen sivustoon osoitteessa www.merimarina.fi
Kiitos mukavasta projektista tilaajille Saijalle ja Pekalle!
